Viime viikolla oli pikkuässän 2 kk neuvola, jossa oli oikein lääkäri vastaanottamassa. Eipä siellä meno ole raskausajasta muuttunut - kysytään mitä kuuluu, kerron refluksista ja maidonsakeuttajasta; lääkäri sanoo jaa. Sitten kerron että pikkuässän toinen silmä rähmii kamalasti paksua vihreää rähmää; lääkäri sanoo jaa. Sitten kerron että nukkumaanmeno iltaisin on tosi vaikeaa ja että vauva nukahtaa vasta yhdeltä yöllä. Siihen lääkäri sanoo että jaa, hän on iltavirkku.
Sitten muistetaan painottaa että tänne saa sitten aina soittaa jos tulee jotain.
Enpä ihan äkkiä keksi sellaista vaivaa johon haluaisin kuulla kommentiksi pelkän jaan.
Haluttiin nähdä myös minun paikkani. Jokohan nyt tämä jalkojenlevittely olisi hetkeksi ohi. Hyvin olin palautunut, olen sen kyllä tiennytkin kun ei ole mitään vaivaa ollut. Kelaan pitää viedä lappu että olen ihan oikeasti näyttänyt siltä että olen synnyttänyt, sitten saan edelleen nauttia Kelan rahoja.
Pikkuässä painoi karvan vaille kuusi kiloa ja oli 59 senttiä pitkä. Aika pätikkä! Jämäkästi hän kannattaa jo päätään, ei enää muistuta niin paljon kilpikonnaa kuin ennen. On siis tullut sellainenkin yksikkö kuin kaula tuohon vauvaan.
Rota-rokote otettiin, se oli suun kautta annettava liuos joten antaminen ei tuottanut suurta tuskaa. Ei jälkivaivoja paitsi järkyttävän pahan hajuiset pierut sekä itse tuotos.
Mies ei vieläkään suostunut kysymään, koska näille se pippeli kasvaa, vaikka olen luvannut sille viisikymppiä jos kysyy.
*
Lapsukainen nukkuu parhaiten ulkona. Tunnen välillä huonoa omatuntoa siitä että tyrkkään sen aamupäivällä ulos nukkumaan (3-4 h), sitten se käy sisällä, syö, vaihdetaan vaippaa, hilpeillään lattialla tai sitterissä tai lattialla ja sitterissä tunti taikka maksimissaan kaksi, kunnes tulee pari haukotusta ja silmäluomet alkaa painaa ja tulee nitinää, jonka jo osaan tunnistaa väsymykseksi. Sitten puen sen uudestaan ja tyrkkään uudestaan vaunuissa ulos, ja taas menee kolmesta jopa viiteen tuntia unessa. Mutta jos yritän nukuttaa vauvaa sisällä, se räpsii hereille 20-40 minuutin päästä näennäisestä nukahtamisesta ja on kitisevä ja vääntelehtivä ja kiukkuinen. Vaunuihin se nukahtaa jo siinä vaiheessa kun lasken sen topattuna pötkylänä makuupussiinsa ja vedän vetoketjun kiinni. Ei tarvitse hetkuttaa eikä mitään, sen kun tökkää vaunut ulos.
Nämä hyvät päiväunet ovat mahdollistaneet sen, että pääsen taas kiinni omiin harrastuksiini. Olen ratsastanut useamman kerran viikossa, ja 2 viikon päästä menen jo kisoihin! Ihanaa. Kaipaan myös töihin tosi paljon. Mutta kai yrittäjän on tykättäväkin työstään ihan todella, ei sitä muuten jaksaisi.
2 kommenttia:
Ja nyt sitten huono omatunto hittoon - oot voittanut vauvaruletissa pääpalkinnon eli hyväpäikkärisen vauvan! Täällä on toinen samanmoinen, nyt reilun vuoden iässä vedetään edelleen vaunuissa sellaista 3-4 tunnin nokosta. Toiset päikkärit jäi sentään nyt pois ohjelmasta, mutta on tää silti hyvä verrattuna moneen kaverin vauvaan, jotka nukkuu kokonaisen tunnin pinnasängyssä...
kiitos kommentista, ei olis pitänyt sanoa mitään! nyt vauvaruletti pyörähti uudestaan ja tänään on huudettu ja valvottu koko päivä. ei päiväunia eikä mainittavasti edes niitä nokosia. kiva kauppareissukin kun aina liikkeen loppuessa alkaa parku, kassalla alkaa parku, liikennevaloissa alkaa parku...
Lähetä kommentti