Pesänpöyhintää

Olen hekumoinut viikkokaupalla siitä, että alan siivota meidän vaatehuonetta, jossa ei ole muita vaatteita kuin juhlakamppeet. Muilta osin se on täynnä roinaa. Sellaista, jota kertyy kun muuttaa vähintään kahden vuoden välein, aina isompaan asuntoon. Sellaista roinaa, jota ei edes pura laatikoista pois muuttojen välissä, sellaista jota säilyttää koska kuvittelee että tavaroissa on kiinni muistot.

Ei muistot ole niissä rojuissa.
Pitääkö olla raskaana tajutakseen sen, kysyn vaan.
Olen hirveä hamstraamaan kaikkea ja sieluni menee kramppiin aina kun jotain pitäisi heittää pois. Pahinta on paperitavaran hävittäminen. Säästän kaiken. Siis aivan kaiken.

Olkoon pesänrakennusvimmaa, nyt päätin että rojut lähtee rankalla kädellä. Lähtee rumat koriste-esineet vaikka kuinka olisivat jonkun itse tekemiä lahjoja. Jos en pidä siitä niin en säilytä sitä, niin yksinkertaista. Heitin pois myös liki kaikki ammattikorkeakoulun opintoihin liittyvät paperit, neljä tai viisi mapillista. Teki häijyä, mutta heitin silti. Jos haluan selvittää jonkun asian, menen nettiin tai kirjastoon. En ala pöyhiä opiskeluaikaisia mappejani, en ole tehnyt niin kertaakaan. Tai no, muutamien kurssien materiaalit säästin, sellaiset jotka olin jo aiemmin eritellyt omiin mappeihinsa tärkeinä ja hyödyllisinä.

Siivousprojekti on kesken, kuten kuvasta näkyy. Näyttää siltä kuin tehtäisiin taas muuttoa. Hieman siivoamista hankaloittaa kun kaksi kissaa tunkee heti vaatehuoneeseen kun käännän selkäni, tai sitten ne ripistelevät itsensä kasseihin, pusseihin ja pahvilaatikoihin ja muuten vaan aiheuttavat kaaosta ja epäjärjestystä.

Toinen käynnissä oleva projekti on vauvanvaatteet. Olin viikonloppuna äidin kanssa shoppailemassa lastentarvikekirppiksellä ja lastentarvikeliikkeessä, ja ihan vallan meinasi mopo lähteä käsistä. Kirppissaaliiseen olen etenkin tosi tyytyväinen, saatiin täytenä pullisteleva muovikassillinen vaatteita plus kaksi haalaria, ja rahaa meni 50 e. Kalleimmat vaatteet olivat Polarn o Pyretin paita (8 e), body (6 e) ja housut (6 e), käytettynäkin nuo näköjään pitävät hintansa. Ja kuosinsa tosin myös! Mutta ihan erinomaisessa kunnossa olevia ei-merkkivaatteita löytyi pilvin pimein hintahaarukassa 1,50 e - 3 e.

Haalarit 5 e/kpl

Heppoja, tiätty

Ihan hirmuisesti olen saanut vauvalle uusiakin vaatteita, äiti on niitä ostanut ahkerasti ja äidinäiti myös. En voisi olla kiitollisempi! Samoin vauvalle on jo liuta itsekudottuja vaatteita, kuten vaikkapa nämä sukat:

Siivousprojektini lomassa olen sitten pessyt noita vaatteita. Hullun pieniä! Näyttävät hassuilta pyykkinarulla kuivumassa.

Kuudenkympin pyykkipino, neljänkympin pyykkipino ja kyllästynyt assistentti

Päikkäreitäkin on nukuttu