Kesätempo

3h+kasvimaa haastoi ja minä vastaan.


Päivän suunnitelma
Aamusta talliin, siivoamaan eilisillalta jääneet karsinat ja hakemaan yön ulkona olleet hevoset paarmoilta ja paahteelta suojaan, mielellään ennen kymmentä, koska kymmeneltä alkaa heikkohermoisimmat juosta paarmoja pakoon (mikä ei tietenkään ole kovin viisas ratkaisu). Piti tulla kengittäjä vaan siirtyikin huomiseen. Ruokaa, vauvanviihdytystä, helteessä lillumista. Illan viilettyä hevoset taas yöksi ulos, vedet laitumille, sen verran karsinansiivousta kuin yöunille laitettu pikkuässä sallii. Kun on illat yksin kotona, juoksen tuolla pitkin tiluksia itkuhälytin (oikeasti se on kyllä radiopuhelin) kourassa ja yleensä juuri silloin uni hälvenee lapsesta kun olen taluttamassa kahta hevosta kauimmalle laidunlohkolle. Ravia, ravia mama.


Lounaani tulee koostumaan

Keitetty kukkakaali, savulohisalaatti, patonki.

(Melko ruma) mustikkapiirakka.

Ei meillä normaalisti näin hienosti syödä, mutta kun kerran syötiin niin otinpa tästäkin ihmeestä kuvan. Nauratti tuo salaatti: oltais voitu vaan syödä uusia perunoita, savulohta ja salaattia, mutta kun mätkäisin ne kaikki sekaisin samaan kulhoon niin ruuasta tulikin salamana aika hip ja chic. 


Viime yönä näin unta
En ehtinyt nähdä unia koska nukahdin klo 01 (Klikkaa mua! Miksen ole aiemmin seurannut sitä? Nyt on jaksoja boksilla jemmassa ja ihan jäin koukkuun) ja heräsin klo 02, ja valvoin vimmaisesti huiskuttavan vauvan kanssa viiteen, jolloin vaihdettiin miehen kanssa vuoroa. Korvatulpat päässä nukuin seitsemään. Unet oli siis vähissä. Herätessä päässä soi Jukka Pojan Tuuttiruuhkaa.


Eilen tapahtui seuraavaa

Oli kaikin tavoin poikkeava päivä, oltiin kaupungissa uimarannalla ja heitin ehkä kaksin- tai kolminkertaisen talviturkkini. Maalaiset joutuu lähtemään kaupunkiin jotta pääsevät uimaan...

Rannalla salakuuntelin kahta arviolta 7-8-vuotiasta lasta, tyttöä ja poikaa. Molemmat kulkivat rannalla pelkät sortsit jalassa.
Tyttö: Topi näytänks mä silti tytöltä vaikka mulla ei oo paitaa?
Poika: Näytät.


Päivän asu
Yleensä kyllä pukeudun ihan oikeisiin työvaatteisiin ja etenkin työkenkiin, mutta tänään lipsahti.

Mekko on ihan oikeaa vintagea, äitini vaatekaapista. Yhdeksän (!!) vuotta sitten sain sen käyttööni silloisen opiskelupaikkani humppabileitä varten, ja käsin ompelin sivusaumoja sisään saadakseni siitä vähän pienemmän ja minulle sopivamman. Edelleen mekko on sopiva ja aika ihana.


Lempparibiisini juuri nyt
Ei kovin pirteä mutta ahkerassa soitossa: The National - Sorrow


Tänä kesänä olen oppinut jotakin uutta
Mitään muuta tänä kesänä ole tehnytkään kuin oppinut uutta! Itsestäni, vauvasta, vauvoista yleensä. Minusta äitinä. Omasta hermorakenteestani, odotuksistani, tunteistani. Pettymyksistä, ennakko-odotuksista, muoteista ja muotteihin sopimattomuudesta.

Minä en ole sellainen ihminen, jolle äitiys on täyttymys ja suurin toteen käynyt toive. Ja se, että hyväksyn tämän ja opettelen olemaan äiti omalla tavallani, on ollut ja on yhä melkoinen prosessi.


Seuraavat pippalot, joihin olen menossa
Tähän on yhtä vaikea vastata kuin "edelliset pippalot joissa olen ollut". Hiljaista on sillä rintamalla!


Juuri nyt minua ärsyttää
Ruma tukka. Se ettei lapseni suostu juomaan pullosta. Täydellinen kaksplusäitiys: "kaikkien muiden" vauvat tuntuu nukkuvan yöt läpeensä, ja minä se vaan herään ja herään ja herään. Oma pikkumaisuuteni kun ylipäätään luen mitään kaksplusjuttuja, etenkin kun ne ärsyttää. Näiden samojen seinien tuijottelu päivästä toiseen, ja saamattomuuteni tehdä asialle mitään.


Toisaalta haluan suositella
Suomen kesäiltoja kaikille. Kun hiippailee tuolla hiljaisessa maalaismaisemassa iltakymmeneltä, on siinä hetkessä ihan kaikki. Linnut ja ötökät ja hevosten huiskivat hännät ja heinäkuun pitenevät varjot. Hengitä, hengitä.


Haastan ne liki ainokaiset ei-hevosblogit joita 3h+kasvimaan lisäksi luen: Vauva maailmaan ja Ai minäkö äiti.

PS: Mun vauva on nukkunut puolitoista tuntia päiväunia!! Kerran kävin hetkuttamassa vaunuja ja sinne se nukahti uudelleen! Olen kirjoittanut tämän haastepostauksen ihan alusta loppuun yhdellä istumalla! Tällaista ihmettä ei ole tapahtunut moneen, moneen viikkoon! Huutomerkki!